tiistai 24. joulukuuta 2013

Memories

Vilma Stadissa
Maailman tärkeimmät ystäväiset <3
















Näin uuden vuoden kolkutellessa ovelle tulee varmaan yhden jos toisenkin kelailtua kulunutta vuotta. Itseni ainakin tulee. Mitä on tullut koettua, keheen on tullut tutustuttua, mitä on tullut möhlittyä ja mitkä mahtavat hetket taas pysyy muistin sopukoissa ikuisesti, kuinka on muuttunut ihmisenä kuluneen vuoden aikana.
Uusi vuosi tulee aina salakavalasti nurkan takaa, aina sitä yllättyy kuinka kulunut vuosi on vierähtänyt nopeasti, eikö vasta ollutkin tammikuu?! Muistan tehneeni muutama vuosi takaperin eräästä blogista kyselyn joka koski omaa kulunutta vuottasi, jossa voit summata koko vuoden ja miettiä tulevaa vuotta. Kun taas uusi vuosi on kohta täällä, kaivoin tuon saman kyselyn blogin perukoilta ja päätinkin sen nyt julkaista omassa blogissani, se on erittäin helppo tapa summata vuosi yhteen ja muistella niitä hyviä ja vähän vähemmän hyviä hetkiä mitä tähän vuoteen on kuulunut. Kokeile edes!
Laatu aikaa Sannan kanssa mökillä kesällä









Parhaimpia hetkiä möksällä viime kesällä





Nyt kun vuosi on lähestulkoon vierähtänyt, lueskelen eräältä sivustolta vuosi horoskooppiani, en tiedä voiko mikään pitää niin paikkaansa kun minun kohdallani horoskooppi merkkini 2013vuoden ennustukset. Kuten horoskooppinikin sanoi itselleni vuosi oli oikea muutosten vuosi. Muutokset saivat alkunsa 2012 loppupuolella kun ajoin Minilläni ulos motarilta, toisen kerran kotini lähistöllä. Sekä minä ja Mini säilyimme naarmuitta, mutta jokin mielessäni kolahti; kolmannella kerralla en olisi enää yhtä onnekas. Niimpä aivan ihana työkaverini Mia patisti minua hommaamaan kämpän Helsingistä ja saikin hommattua minulle aivan ihanan yksiön, en ikinä voi olla kiitollisempi sulle Mimi <3 Tammikuussa pakkasimme automme ja lähdimme tavarani takarontissa kohti Iso-Robaa johon kotiuduin paremmin kun hyvin ihanaan yksiööni. Kolme vuotta olivat hujahteneet ohi ja keväällä valmistuin Ravintolakoulu Perhosta. Valmistumista seurasikin ikimuistoiset valmistujais-juhlat kotona  kaikkien tärkeimpien ihmisten kanssa Hämeenlinnassa, josta en voi ikinä kiittää tarpeeksi Sasua ja Ernoa. 

Alkuvuodesta suunnitelmat olivat täysin avoinna, enkä tiennyt mitä haluaisin tehdä kesällä tai syksyllä. Pieni unelma kyti takaraivossani matkustamisesta. Niimpä Petran kanssa nautitun pitkän ja aina yhtä mahtavan Chef&Sommelier illallisen jälkeisenä helmikuisena päivänä Petran rohkaisemana päätin lähteä käymään Kilroyllä. Sielä istahdin ensimmäisen pöydän ääreen jonka toisella puolella oli Kuopion murretta vääntävä Tuukka. Kysymykset joita en ollut edes miettinyt tulivat Tuukan suusta kuin liukuhihnalta. Mihin haluat mennä, milloin lähdet, kauan aijot olla matkalla, millon varataan lennot. Tällöin en ollut vielä kertonut aikeistani vanhemmille, suurimpana syynä varmasti se, etten koskaan ollut itsekkään vakavasti edes ajatellut lähteväni mihinkään joten en viitsinyt hölmöjä suunnitelmia paljastaa, koska eivät ne kuitenkaan koskaan toteutuisi. Eihän kukaan 19-vuotias lähde yksin maailmanympäri matkalle!? Töihinhän sitä mennä pitäs! Ei mennyt kuitenkaan kuin muutama miittinki Tuukan kanssa ja parin kuukauden päästä säästötilini oli astetta köyhempi, mutta taskustani pilkottivat maailmanympäri lentoliput. Lähestulkoon huomaamatta, sen enempää miettimättä sinetöin seuraavan vajaa vuoden suunnitelmani. Ja näin ihmisenä joka menee aika pitkälti perstuntumalla ilman suunnitelman häivää, tuntuu tuo aika ikuisuudelta. Varsinkin nyt, kun 9 kk matka tuleekin muuttumaan 1,5vuoden reissuksi. 
Sasu ja Erno
Petra ihananinen <3


Koskaan ei täydy sanoa ei koskaan, sen opin viimeistään tänä vuonna, koska taisi olla helmikuun loppua, kun puhelimeni soi ja sen toisessa päässä oli itse herra Välimäki. Vaikka kuinka viime vuonna oli vannottu, etten tekisi ainuttakaan burgeria työkseni enää koskaan, ei mennyt kauaa kun rustasin nimeni sopimukseen ja toinen kesäni Midhillissä oli sinetöity. Hetken kuluttua rupesin työskentelemään keittiössä vuoropäällikkönä. Kesä oli ihan huikea ja opettavainen. Hieman takaraivossa koko ajan raksutti, ettei alkuperästä, kaiken alkuun laittanutta viime vuoden porukkaa mikään voita. Mutta menneisyyttähän ei voi toistaa. Nyt kun katson kesää taaksepäin olen kiitollinen siitä, kaikesta mitä opin, mutta tajuan myös kuinka typerä olin, kuinka purin vitutuksen ja liian vähän nukutut unet aivan vääriin ihmisiin, mutta stressin lievittämiseksi olihan minulle varattu matka joka koitti kuin kreivin aikaan.  Mutta kuten aina, on monia asioita jota tekisi toiste jos nyt voisi palata menneisyyteen.




Koskaan en ole sanonut töille ei, en oikeasti koskaan, niimpä kesän lopun lähestyessä tein päätöksen viettää viimeisen kuukauden perheeni ja ystävieni kanssa Hämeenlinnassa ja Tampereella töiden sijasta. Päässäni pyöri jatkuvasti kysymyksiä; teinkö väärän päätöksen? Ei töille kuulu sanoa ei! Kadunko tätä jälkeenpäin? Munhan piti haalia rahaa kasaan, eikä chillata kuukautta ennen kun lähen maailmanympäri matkalle?! 
Mutta en olisi voinut tehdä oikeammin. Varsinkin nyt täällä Sydneyssä yksin haahuillessa on ruvennut tajuamaan perheen ja ystävien merkitystä. En tiedä mitä tekisin ilman, että tietäisin, että mulla on perhe ja ystävät jota voin ikävöidä, ketkä ovat siellä edelleen kun tulen takaisin. Tässä maailmassa ei ole mitään tärkeämpää kuin ne ihmiset jotka merkitsevät. 


Äitin, iskän ja Iidan joulupaketti saapu juuri
sopivasti päivää ennen jouluaattoa <3
Tulevalta vuodelta toivon paljon uusia kavereita, upeita kokemuksia, kasvattavia kokemuksia, paljon uutta nähtävää sekä Australian, että loppuvuodesta Uuden-Seelannin puolella. Toivon myös oppivani jälleen lisää itsestäni ja kun palaan takaisin Suomeen (näiden suunnitelmien mukaan 2015 maaliskuun puolessavälissä), osaisin olla jokaisesta elämäni sekunnista kiitollinen, elämän haurauden on tajunnut paremmin vasta viime aikoina kun kaksi kaverini kaveria on aivan lähi aikoina kuollut erittäin nuorina, aivan yhtäkkiä… Yhtäkään sekuntia ei tule ottaa itsestäänselvyytenä!  Käyttää jokaisen sekunnin kuin se olisi viimeiseni, stressaamatta, murehtimatta ja kuluttamatta energiaani turhiin, negatiivisiin ajatuksiin ja asioihin. Tehdä sitä mitä unelmoin, sitä mitä oikeasti haluan. Moni on sanonut, että näytän paljon pirtemmältä, iloisemmalta kaikissa reissu kuvissani, tottakai, täällä oman terveyden merkityksen, sen arvon tajuaa uudella tavalla. Tämä reissu on aikaa itselleni, itselleni jota en ole huoltanut pitkään pitkään aikaan ja aina katsonut hyvinvointiani läpi sormien, aina pitäisi löytää aikaa itsellensä, aikaa sekä fyysisen, että henkisen itsensä huoltamiseen.

Luovuus käytössä, päätettiin Iidan kanssa kesällä
yhteistuumin maalata tollanen lakana ennen ku lähin tänne
                                                                             

Jouluaatto aamun aamupalaa; acai-mysli-
banaani-mansikka kulho




















Uuden vuoden lähestyessä en voinut olla katsomatta jälleen sadatta kertaa New Years Eve-elokuvaa. Tämä lausahdus tuli elokuvassa eräältä päähenkilöltä, ja se laittaa mielestäni Uuden vuoden hyvin yhtiin kansiin. 
Ovi Soda Factoryyn, mahtava baari! 







Sometimes it feels like there are so many things in this world we can't control. Earthquakes, floods, reality shows... But it's important to remember the things that we can. Like forgiveness, second chances, fresh starts... Because the one thing that turns the world from the longing place to a beautiful place... is love. Love and any of its forms. Love gives us hope... Hope for the New Year. That's what New Year's Eve is to me. Hope and a great party!
Iloinen joulun viettäjä 
























Tämän lainauksen merkeissä (pipareiden, homejuuston lanttulaatikon ja lihapullien syönnin ja glökin juonnin ohessa), toivotan lämmintä Joulua ja säihkyvää Uutta vuotta ihan kaikille ihmisille, olitte sitten Suomessa, ulkomailla, missä tahansa. Antakaa anteeksi, aloittakaa puhtaalta pöydältä, toteuttakaa unelmianne ja ennen kaikkea muistakaa perheitänne ja kaikkia rakkaita ihmisiä ympärillänne, onhan Joulu perhejuhla! 
Ylläksellä Marjaanan kanssa laskemassa talvella 

Ylläs! 




















If you can dream it, you can do it! 



Ja näin lopuksi ota hetki aikaa miettiä mennyttä vuotta ja vastaile näihin kysymyksiin, joko vaan päässäsi tai ihan kirjallisesti!









1. Mitä olet oppinut tänä vuonna, mitä haluat opetella ensi vuonna?

2. Mitkä ovat kaksi pahinta vastoinkäymistä tänä vuonna, mitä opit niistä? 

3. Mitkä ovat kolme parhainta muistoa tältä vuodelta, miksi? 

4.  Mitä ongelmaa olet miettinyt liikaa, mitä vältellyt ja miten toimit ensi vuonna erilailla?

5. Mikä tänä vuonna meni toisin kun kuvittelit?

6. Oletko tehnyt tänä vuonna jotain josta voisit saada pysyvän tradition? 

7. Kenelle olet ollut avuksi/iloksi/tueksi tänä vuonna?

8. Mikä on auttanut sinua tänä vuonna jaksamaan ja voimaan hyvin? Miten pidät huolta itsestäsi ensi vuonna?

9. Mikä on vienyt erityisesti energiaa ja saanut sinut voimaan huonosti, mitä teet ettei näin käy ensi vuonna? 

10. Koska olet ollut onnellisin tänä vuonna?

11. Miten olet muuttunut tänä vuonna ihmisenä, onko suunta hyvä vai huono? 

12. Mitkä kolme tavoitetta aijot toteuttaa ensi vuonna, miksi valitsit nämä? Miten ne muuttavat elämääsi?

13. Mistä kaikesta olet kiitollinen tänä vuonna, listaa ainakin 20 asiaa!

14.  Minkä arvosanan antaisit elämllesi tänä vuonna, minkä toivoisit sen olevan ensi vuonna? 

15. Missä olen ollut parhaimmillani tänä vuonna?

16. Missä olen ollut huonoimmillani tänä vuonna?

17. Mikä on ollut kivoin tapa viettää vapaa-aikaa tänä vuonna?

18. Miten olet tehnyt maailmasta paremman paikan ja mitä teet ensi vuonna yhteiseksi hyväksi?

19.  Mitkä haaveeni ja tavoitteeni toteutuivat tänä vuonna? Miten?

20. Mistä olet innostunut ja inspiroitunut tänä vuonna?

21. Mistä olet saanut voimia tänä vuonna? Mistä ammennan voimaa ensi vuonna?

22. Mitä hyvinvointia lisäävää aijot tehdä ensi vuonna joka päivä? Miten pidät siitä kiinni?

23. Mitä tekisit ensi vuonna jos tietäisit ettet voi epäonnistua siinä?

24. Jos sinulla olisi vuosi elinaikaa miten viettäisit sen? 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti