Sydney, Sydney, Sydney....

Chilling at Hyde Park

The city

Viikko sitten maanantaina vaivaisen 16 tunnin matkustamisen jälkeen tömähtivät lentokoneen renkaat vihdoin aurinkoisen Sydneyn lentokentän kiitoradalle. Tunnin odottelun ja etsiskelyn jälkeen pääsin vihdoinkin hyppäämään minibussiin joka minut kuljetti Sydneyn keskustan sykkeeseen, Wake up! -hostelliin. Asettauduttuani dormi huoneeseeni päätin lähteä karistamaan parin tunnin lentokone unien jälkeistä väsymystä kävelemällä ympäri kaupunkia. Ja niin kävelinkin. Melkein 6 tuntia nimittäin, pienellä tauolla yhdestä lukuisista Sydneyn puistoista torkkuen. Kävelin aina Darling Harbourista Sydney Bridgelle ja kuuluisalle Oopperatalolle, Hyde puiston kautta takaisin keskustan vilskeeseen.

Bondi Beach

Ensimmäinen aamu Sydneyssä alkoi auringon paistaessa kirkkaan sinisellä taivaalla. Täytettyäni kurnivan vatsani jättiläismäisellä kulholla tuoreita hedelmiä ja herkullista jugurttia, suuntasin Wake upin alakertaan Kilroylta varanneille tarkoitetulle infolle. Jälkeenpäin olen erittäin iloinen, että kuuluivat kaikki nämä aina aussi sim-kortin aktivoinnista

pankkitilin perustamiseen Kilroy- pakettiin, koska olisi ilman tehokasta ohjeistusta mennyt aikaa varmasti huomattavasti enemmän. Päätin lähteä hienon ilman kunniaksi tutustumaan maailmankuuluun Bondi Beachiin. Jättimäinen valkoinen kaistale erottuikin jo pitkälle kun bussilla saavuin kaupunginosaan. Rannalla aallot riuhtoivat surffareita ja tuuli lennätti kevyttä valkoista hiekkaa aurinkoa palvovien turistien päälle. Tällä jättimäisellä rannalla totisesti löytyy puuhaa ehkä maailman kuuluisimmille life guardeilla! 

Ainakin on mahtavat maisemat hautausmaalle!

Pienoiselta kujalta löysin aivan ihanan luomuruoka- kaupan josta bongasin ihan liian hyvän näkösen kunnon vuoka ruisleivän (tosin kammottavalla 8,5dollarin hinnalla eli n. 5,5euroa) . Kun olin kassalla iloisena ruisleipä kainalossa ja askelta lähempänä tyydyttynyttä ruisleivän himoa, muistin, ettei tililläni ole senttiäkään rahaa enkä aamulla ollut muistanut toiselta tililtäni laittaa rahaa korttitililleni. Se siitä ruisleivästä sitten.... Hieman murtuneena faktasta, etten voisi rannan herkkuja nautiskella lähdin paahtamaan itseäni rannalle miljoonan muun joukkoon. 

Hieman epäonnistuneen Bondi visiitin jälkeen päätin, että aijon ehdottomasti vierailla täällä surffareiden ja luomuruoan mekassa toiste. Fiilis oli aivan erikuin kaupungin keskustassa, jossa kiireiset uraihmiset salkut kainaloissa ja puvut päällä paahtavat ympäri kaupunkia. Bondilla meininki on rento ja hidas, pronssin väriset surffarit ja uteliaat turistit täyttävät kadut, jotka ovat täynnä luomuruokaan keskittyneitä ravintoloita tai rannan parhaita mereneläviä mainostavia kuppiloita. 

Jossain Congeen ja Bondin välimaastoissa

Toinen päivä valkeni hieman pilvisempänä, jälleen ähkyssä kulhollisesta tuoreita hedelmiä suuntana olisi Bondi. Tällä kertaa ei yksin, vaan 30 muun travellerin kanssa. Wake up! hostel järjestää jokaisena keskiviikkona "ilmaisia" rantakävelyitä jotka alkavat pohjoisemmasta Congee beachistä ja päättyy muutaman tunnin upeilla jylhillä kallioilla meren vierellä käveltyä Bondi beachille. Matkalla ohitimme mitä hurjimman näkösiä surffibreakkejä ja lukuisia pikkuruisia valkohiekkaisia rantoja. Maisemat totisesti olivat upeat. Matkan varrella tuli jälleen kerran jaettua matkatarinaansa monien ihmisten kanssa. Oli jenkkejä, kanadalaisia, norjalaisia, irlantilaisia.... Kävelyn jälkeen oli tunti aikaa käydä tsekkailemassa Bondilla ennen kaupunkiin takaisin paluuta. Menimme norjalaisen tytön kanssa salaatti baariin, jossa itse otin aivan super herkullisen kulhollisen lämmintä ruskeaa riisiä, jonka kanssa tarjottiin falafel pyöryköitä (oi kuinka rakastankaan näitä pieniä kasvispalleroita, nam!), grillattua halloumia, pavun ituja, paprikaa ja kurkkua. 

Kaunis, boheemi Newtown

Lounaan jälkeen suuntasin pikkuruiseen kirjakauppa-kahvilaan nimeltään Gertrude &Alice, josta olin jo aijemmin lukenut. Harmikseni minulla ei ollut tällä kertaa aikaa jäädä nautiskelemaan kahvilan herkuista, mutta mukaani lähti kauniissa paperi pussissa uutta luettavaa, nimittäin A Thousand Splendid Suns. 

Perjantaihin mennessä (joka oli viimeinen päiväni Wake up! hostellissa) olin kehittänyt jo jonkinlaisen rutiinin, iltäpäivällä söin lounasta tai vietin lukuhetkeä jossain Sydneyn keskustan lukuisista kauniista puistoista, auringon paahtaessa kuumana, mutta merituulen mukavasti viilentäessä, aamulla kävin tutustumassa erinäisissä Sydneyn keskustan kaupungisosissa, illalla kävin aistimassa Sydneyn iltatunnelmaa syömällä jossain lukuisista pubeista tai aasialaisravintoloista (yleensä halvimmista mitä löytyi). 

Tunnelmaa Surry Hillsistä

Rannalla kun riittää kokoa niin rantavahdit ajelee
tälläsillä peleillä

Keskiviikkona rupesin miettimään mikä olisi seuraava liikkeeni majoituspaikan suhteen; olisiko fiksuinta metsästää vaan vuokrakämppä mahdollisimman nopeasti vaiko siirtyä toiseen, halvempaan hostelliin. Kuin onnen kantamoisena pääsin katsomaan yhtä asuntoa jonka olin bongannut gumtreestä(sivusto josta löytyy kaikkeea töistä asuntoihin ja polkupyöriin). Torstai illan mietin mitä teen, koska en viitsinyt samantien sanoa ottavani huonetta, vaikka kuinka kämpästä tykkäsin, mutta olihan se vasta toinen kämppä jota olin käynyt katsomassa. Illalla kuitenkin lähetin viestin kämpän omistajalle Willille, että ottaisin huoneen. Niimpä perjantai iltana muutin Darling Harbouria vastapäätä olevalle alueelle, Pyrmontiin. Alue on yksi Sydneyn kalleimmista ja turvallisimmista, siksi koinkin hyväksi diiliksi huoneen jonka sain paremmalla hinnalla kun monelta muulta alueelta olisin saanut. Kämppä on tosi vanha ja pelkistetty, mutta siinä on ehdottomasti charmia ja pieni rantatalon fiilis. Huoneeni on aivan ihanan pelkistetty ja valoinen. Yksi kokonainen seinä on ikkunaa, jota saa avattua ja pienelle katolle voi Willin mukaan kuulemma myös mennä istuskelemaan tms. 

Vihdoinkin pääsin ostamaan omat ostokseni! 

Ihana, valoisa makuuhuoneeni

Perjantain iltana lähdimme Willin sekä talon kolmannen asukkaan, Buffalosta, New Yorkista kotoisin olevan 24vuotiaan Sarahin kanssa











Willin johdolla erääseen puistoon ihailemaan Sydneyn upeutta. Iltapalaa Subwaysta haettua kävelimme korkealle nyppylälle, josta pääsimme ihailemaan Sydney Bridgeä joka loisti pimeässä valaistuna upeasti. Myös kaupunkin toisen puolen siluetta oli pimeässä älyttömän kaunis. 

Grille'd:in brgr, kyllä maistu

Loppu viikko menikin töitä metsästäessä ja talon tavoille totutellessa. Tänään sain jopa jo rinkkanikin purettua ja aseteltua vaatteeni henkareihin ja kirjat laatikoihin. En oo luvattoman pitkään aikaan käynyt leffassa ja päätinkin eilen, että kovista hinnoista huolimatta menisin katsomaan Hunger Games II-osan maailman suurimpaan IMAX- teatteriin. Will oli aikaisemmin maininnut, että jos syöt Darling Harbourissa sijaitsevassa Grill'd tai MadMex ravintoloissa saat voucherin jolla pääset leffaan 21dollarilla. Eli siis kun otin 11.5dollarin burgerin, sain safkan ja leffalipun 33dollarilla, kun suoraa teatterista ostaessa pelkkä lippu maksaa hurjat 32dollaria (n. 21euroa). Eli käytännössä saa safkan ilmaiseksi. Mutta voin kertoa, että kokemus oli ehdottomasti jokaisen sentin arvoinen! Äänentoisto ja kuvan laatu olivat aivan eri luokkaa kun muissa teattereissa... Ei tarvinnut 3Dtä tuntiakseen, että hahmot hyppivät nenällesi.  

Ihanainen pyöräni

Ei ihan heti tulis välttämättä mieleen yhdistää
perunalastuja jäätelöön?

Tänään olen jokseenkin päättömästi ajellut kaupunkia uudella ihanalla pyörälläni ympäriinsä. Ensimmäiset kunnon koti kokkailutkin tein kun edellispäivänä Farmers marketista ostamistani raaka-aineista väänsin pelkästään suolan ja sitruunan maustamana huippu lounaan; oli mukana broiskun reisilihaa, lehtikaalia, porkkanaa, vihreitä papuja, ituja ja sen kanssa kasa ruskea riisi quinoa sekoitusta. 

Työn metsästys on edelleen käynnissä ja sormet ristissä toivon parasta. On eläminen täällä sen verran kallista, että ei sitä kauaa sinnitellä näillä rahoilla... 

Viikon aikana olen kerennyt tykästymään Sydneyyn syvästi. Kaupunki on hyvällä tavalla täysin erilainen kun kuvittelin. Mikä eniten tänne tullessa yllätti on se kuinka jumalattoman vihreä voi yksi suuri kaupunki olla! Joka nurkassa on puisto, jos ei ole puistoa niin ainakin on tienlaitoja varjostamassa rivistöt puita. Siitä huolimatta, että kaupungis keskusta onkin business aluetta ja suurin osa jengistä kävelee salkut kainaloissa ja puvut päällä, on kaupungissa tosi rento meininki eikä yhtään kiireinen tai pakko juosta ku muutkin juoksee-fiilistä. Myös se kuinka ystävällisiä kaikki ihmiset täällä ovat on aivan mahtavaa. En ole yhtäkään happama naamaista ihmistä täällä nähnyt, ihmiset ovat aina valmiita auttamaan. Lähes jokaisen aussi englantia vääntävän paikallisen lauseet loppuvat "No worries, mate" lausahdukseen. 

Xmas is here!

Yksi hämmentävä asia mielestäni on aasialaisten järjetön määrä. Aluksi tuntui, ettei länsimaalais kasvoisia tuntunut olevan missään! Sitäkin hämmentävämpää on se kuinka aasialais taustaiset ihmiset vääntävät täyttä aussienglantia! 

Mutta vihdoinkin saan kävellä rauhassa, ilman, että kukaan ihmettelee vaaleita hiuksiani tai haluaa kuvaan kanssani. 

Hintataso jos vertaa euroihin niin on varmasti jonkun verran halvempaa, ainakin ruokakaupuoissa raaka-aineet. Tosin täällä jotkut aivan hämmentävät asiat kuten mango -2,99dollaria/kg, ovat älyttömän halpoja, kun taas esimerkiksi maito- n. 3-5dollaria/litra, on huikean kallista. Taikka Cokis joka maksaa puoli litraa 4,5dollaria eli 3euroa. Tietenkin kaikki hinnat tuntuvat karmeen korkeilta sen jälkeen kun on kaksi kuukautta maksanut jokaisesta ruoasta maksimissaan 3euroa... 

City from Hyde Park

Kaiken kaikkiaan Sydney on täynnä tekemistä ja näkemistä, aina jossain tapahtuu, joko jokin suuri tapahtuma kokoaa ihmiset yhteen taikka sitten upea ääninen katulaulaja laittaa ohikulkiat hiljaiseksi tulkinnoillaan. 

What a Wonderful world!