Gadgetissa oli virhe

maanantai 1. syyskuuta 2014

Vietnamese coffee and hundred different sorts of noodles, perfect diet?





Hoi An
Da Lat

Hoi An 
Hoi An 
Hanoi


Sapa



















Kulunut kolme viikkoa tuli vietettyä Vietnamin maaperällä, kolmeen viikkoon kerkeää ahtamaan mm. kaiken tämän:


Vietnamilainen sleeperbus
  • 67 tuntia bussissa
  • 3000 km 
  • 6 kaupunkia
  • Ainakin 30 kuppia vietnamilaista kahvia 
  • Kymmeniä 20sentin "fresh homebrew" bisseä 
  • Ainakin 15 uutta kaveria ympäri maailmaa 
  • Lukemattomia kulhoja erisorttisia nuudeliannoksia
  • Jälleen fyysisesti pankkitili muutama satanen köyhempänä, mutta henkinen pääoma jatkaa kasvuaan

Tässä muutama huomio Vietnamista/vietnamilaisita joihin olen kolmen viikon aikana kiinnittänyt huomiota; 
 
  • Pienet muoviset tuolit ja pöydät, vielä kolmen viikon jälkeenkään en ole yhtään sen selvemmillä vesillä asian suhteen, näissä jakkaroissa ei ole mitään mikä tekisi niistä mieluisan istuttvan, ainut järkevä selitys näyttää olevan, että ne on käytännöllisiä kerätä pois ja menevät pieneen tilaan. Jos satut löytämään katukeittiön missä pääset syömään istuen tuolilla missä on selkänoja, olet varsin onnekas, kahvin juonti kojuista puhumattakaan!
Street kitchen
  • Baareissa/kahviloissa tarjotaan lähes aina sivulla kuorellisia auringonkukansiemeniä, mutta se miksi niitä syötäessä kuoret pitää sylkeä lattialle esim. tuhkkupin sijaan on jälleen täysin mysteeri minulle?! Useasti täällä näkee paikallisia kahvikupit käsissä auringonkukan siemeniä mutustaen, pöydän ympärillä keoittain aivan kuin kymmenpäinen lintuparvi olisi juuri liitänyt suurelta juhla illiselta! 
  • En tiedä tunnetaanko Vietnamissa käsitettä autokoulu ja liikennesäännöt, mutta jos yksikään vietnamilainen on joskus kuullut niistä, on se ilmeisesti mennyt toisesta korvasta sisään, toisesta ulos perjaatteella! En ole eläessäni nähnyt missään yhtä kaoottista liikennettä kun Vietnamissa, Bangkokin ruuhkaisat kadutkin tuntuvat varsin organisoiduilla Vietnamin katuihin verrattuina... Pahin liikenne on ehdottomasti ollut Hanoin vanhassa kaupungissa, varsinkin yö markkinoiden aikaan. En voi sanoa, että olisin koskaan pelännyt ylittää tietä, mutta kun ensimmäiseksi saavuin keskelle Saigonin kaoottista liikennettä, ei kyllä pelolta voinut välttyä! Vietnamilaisten käsitys turvallisuudesta on suurta risteyttä lähestyessä pitää torvea pohjassa puolisen minuuttia, painaa kaasu pohjaan ja toivoa, että jokainen auto ja skootteri kuulee tulosi, etkä ole sekuntia myöhemmin pannukakkuna massiivisen Land roverin kyljessä... 
  • Kuten jokaisessa maassa, myös Vietnamissa, täällä ehkä vielä vahvemmin kuin muissa käymissäni SE-aasian maissa, kaiken sortin taxi kuskit, oli ne sitten skootteri, auto tai riksa taksikuskeja, ovat totaalinen pain in the ass. Olen ottanut tavakseni leikkiä, että he eivät ole edes olemassa ja kävellä heidän ohitseen vahvasti heidät ignooraten, mutta sehän ei näitä jääräpäisiä miehiä lannista. Jos ei normaali puhe/huuto tunnu toimivan, päästään vaiheeseen jossa meikäläisellä erittäin nopeasti katkeaa taksikuskeille varattu jo valmiiksi erittäin lyhyt ja kireä lanka päässäni ja päädyn puremaan poskeni sisäpuolta, etten huuda jotain erittäin sopimatonta näille maanvaivoille. Se osa on se kun he päättävät, että jos puhe ja huuto ei toimi, niin ehkä turistit toimivat kuin koirat; jospa viheltäminen tai käsien yhtään läpyttäminen olisi avain asiakkaan saamiseen! Joka kerta kun tähän vaiheeseen päästään, olen vähällä huutaa heille, että jos et ole huomannut, niin en ole mikään koira, ja jos haluat viheltämisen toimivan, ehkä voisit ostaa itsellesi pienen puudelin jolle voit viheltää ja läpyttää käsiäsi juuri niin paljon kun lystäät. Tähän mennessä olen kuitenkin onnistunut pitämään suuni kiinni, mulkaisemaan heitä ilkeimmällä ilmeelläni jonka saan naamalleni väännettyä ja kirottua heidät päässäni. En tiedä miksi tämä saa minut niin raivon partaalle, mutta koen viheltämisen huomion saamiseksi erittäin alistavana, ja mielestäni se kertoo kyseisen henkilön käsityksestä kohdella naisia. Kuten normaalisti, luultavasti totaalisesti ylianalysoin tilanteen, ja kuskit tekevät vain kaikkensa saadakseen edes yhden asiakkaan suuren kilpailun keskellä sen enempää miettimättä.
Paikallisia yliopisto opiskelijoita Saigonissa
  •  Suurin osa vietnamilaisita joihin olen tutustunut ovat erittäin ystävällisiä ja mukavia ihmisiä, erityisesti nuoriso, mutta monet paikalliset (erityisesti vanhemmat kansalaiset) tuntuvat miettivän mitään muuta kuin rahaa, dollarin kuvat silmissä juoksevat turistien perässä, ja jokaisessa mahdollisessa tilanteessa yritetään turisteilta riistää aivan järjettömiä summia mitä typerimmistä asioista. Toisin kuin (mielestäni muissa SE-aasian maissa), aivan kaikesta, myös ruuasta, tinkiminen on enemmän sääntö kuin poikkeus täällä Vietnamissa. Jos haluat selvitä pienellä budjetilla, myös välttämättömyys. Tässä hyvä esimerkki; menin eräänä päivänä syömään erääseen katukippolaan jossa lukemani mukaan löytyy Hanoin paras Bun Cha. Sen verran edistyksellinen kuppila oli kyseessä, että löytyi printattu ruokalista josta löytyi hinta ainoalle kuppilassa tarjottavalle ruokalajille. 65 000VND! Katsoin tarjoilijaa kulmat kohoten "seriously?!", ennen kuin kerkesin edes alkaa tinkaamaan naurettavasta riisto hinnasta, sanoi ruokalistaa pitelevä tarjoilija hieman hys hys äänellä (viereisessä pöydässä oli ilmiselvästi ryhmä aasialaisia turisteja) että, "okey, okey! 35 000 for you!" Melkein naurahdin ääneen. Loppuenlopuksi päädyin maksamaan 45 000, koska jauheliha "pihvien" sijaan otin taskurapukevätkääryleitä. Eihän se ole typerä kuka pyytää, vaan se joka maksaa. Tämä tuntuu olevan erittäin yleinen käytäntö, varsinkin jos päädyt syömään paikallisten suosimaan street food kuppilaan lähellä turistien kansoittamia aluita. 
  • Niimpä pieni vinkki sinulle jos koskaan päädyt visiitille Vietnamiin; aina ennen kun tilaat, kysy annoksen hintaa ja tinkaa! Koska jos satut unohtamaan tämän ja rupeat neuvottelemaan annoksen hinnasta sen jälkeen kun olet syönyt (kuten kerran itse unohdin Sapan ruokamarketilla ja päädyin maksamaan luultavasti 25 000 arvoisesta nuudelikeitosta josta söin vain pienen murto-osan kun sattui myös olemaan pahin Vietnamissa syömäni annos, 40 000! Ja let me tell you, vaatimattomasta aamupalasta, se on aika perkeleesti), on turha odottaa, että olisi myyjällä minkäänlaista joustoa hinnan suhteen, luultavasti pyytää sinulta vielä 5000 lisää kaupan päälle. Jos vaivaudut edes hieman tinkaamaan, voit helposti saada lähes puolet alkuperäisesti pyydetystä hinnasta pois. Ja tämä pätee aivan kaikkeen, kuten muuallakin Aasiassa. Kuten esimerkiksi Sapassa paikalliset heimo naiset jotka yrittivät koko ajan myydä tekemiään käsitöitä pyysivät pienestä kirjaillusta lompakosta 100 000VND. Nauroin makeasti ja lähdin harppomaan eteenpäin. Kuten odotettu, juoki nainen perääni ja kysyi mitä maksan. Sanoin, että maksaisin 10 000. Hän katsoi minua hieman loukkaantuneena ja piti luennon miten he ovat nähneet vaivaa käsin tehtyään kaiken plää plää plää... No loppuenlopuksi maksoin lompakosta kohtuullisen 20 000 (1USD, 0,80€). Eläkä koskaan tee virhettä, että näytät todella haluavasi tuotteen, koska jos erehdyt tekemään tämän virheen, peli on totaalisen menetetty. Niimpä pokeri naama päälle ja tinkaamaan! 
Hengensalpaavan upeat maisemat Sapassa

Vaikka tähän saakka usea huomioni on ollut asteen negatiivinen, en suinkaa sano, etten tykkää Vietnamista! Vietnami on ehdottomasti yksi kauneimmista, monipuolisimmista maista joissa olen käynyt. Ruoasta ja kahvista puhumattakaan! 

Tästä päästäänkin sopivasta lempiaiheiseeni; ruoka&juoma. Malesiasta lähdettyäni jäin haikein mielin ajattelemaan malesialaista ruokaa, koska se muodostui ehdottomasti yhdeksi suosikki ruokakulttuureistani tähän mennessä (vielä Vietnamin jälkeenkin). Odotetusti, ja kuten jokainen ihminen tuntuu hehkuttavan, ei vietnamilainn ruoka pettänyt! Täysin erilainen ruoka kulttuuri kuin Malesiassa, vietnamilaisessa keittiössä pääosassa ovat nuudeli, tuoreet yrtit (ja niitä kytetään paljon!) ja hiilillä grillattua possua tunnutaan oikeutetusti tungettavan joka paikkaan, oli se sitten aamupala, lounas tai dinneri. 

Jos yksi annos vietnamilaisesta ruokakulttuurista valita
olisi se tämä; Cau lau













Tässä loppu päätelmiä vietnamilaisesta ruoasta ja juomasta ympäri Vietnamia;


  • Ensimmäinn käymäni maa SE-aasiassa jossa ruokalajit riippuvat täysin siitä missä päin maata olet. Monet ruokalajit ovat kyseisen alueen erikoisuuksia, ja kun yrität löytää niitä muualta päin Vietnamia, jäät tyhjin käsin. Niimpä kun käyt eripuolilla Vietnamia, maista maakunnan erikoisuuksia, koska et luultavasti saa toista mahdollisuutta. Esimerkiksi Hoi Anin erikoisuutta Cau Lau on aivan turha yrittää löytää mistään muualta (olen yrittänyt viimesen viikon metsästää Hanoista ja Sapasta ehdotonta suosikki nuudeliannostani, mutta etsinnät ovat jättäneet minut edelleen tyhjin käsin)
Best Pho bo in Saigon 
    Making of fresh sprinrolls
  • Myös ruoanteko tavat vaihtelevat täysin riippuen missä päin maata olet. Esim. jos tilaat Banh Mi patongin Hanoissa, älä odota saavasi leipää samoilla täytteillä kun etelässä Ho Chi Minh cityssä. Tai jos tilaat niinkin yleisen ruoan kuin Pho bo (Vietnamin kansallis ruoka nuudeli-liha keitto), Hanoissa HCMC Phon tuhdisti lihaisa, tumma liemi on täysin kirkas ja syvän lihaisan maun sijaan on keitto paljon raikkaamman ja kevyemmän makuinen. Pohjoisessa myöskin harvoin keiton ohella tarjotaan lautasellista ituja, minttua ja limeä kuten etelässä, pohjoisessa sen sijaan saatat saada lautasellisen sekalaisia yrttejä, keitto on viimeistelty suurella määrällä ruohosipulia, mutta idut loistavat täysin poissa olollaan, itse kun satun olemaan suuri itu-addikti, on se suuri harmi. 
Vietnamilainen suolainen pannukakku; Banh Xeo
  • Kuten eräs paikallinen minulle totesikin erään kerran; älä mene hienostuneisiin kahviloihin saadaksesi hyvää vietnamilaista kahvia. Sen sijaan mene istumaan paikallisten sekaan nilkan korkuisille muovijakkaroille tien pieleen ja olet taattu saavasi parasta ja halvinta jääkahvia,  kaiken lisäksi sinulle todennäköisesti tarjotaan ilmaiseksi vielä kupillinen paikallista vietnamilaista jääteetä, jolla voit huuhdella super vahvan kahvin maun suustasi. 
Kahvilla Da Latissa
  • "Tuore" olut on halvempaa kuin vesi. Tämä mieto vietnamilainen versio löytyy niin törkeen halvalla, että jos haluaa jotain alkoholipitoista juoda enemmän kuin yhden,  on tämä ehdoton ykkös budjetti vaihtoehto. Vaikka et normaalisti bisseä joisikaan, löydät luultavasti jossain vaiheessa reissuasi itsesi hörppimässä tätä halvimmillaan jopa 0,15€ irtoavaa huurista pienillä muovijakkaroilla istuen ja auringonkukan siemeniä syöden (kuten itse löysin, usempaan otteeseen) Miksi valita pullo olutta kun voit samalla hinnalla juoda kymmen lasillista tätä tuore versiota?! 
More coffee...
Ylivoimaisesti paras Vietnamissa nauttimani jääkahvi
Hyvänä kakkosena tulee tämä lasillinen..
Vaikka et ole kahvin juoja, et voi olla maistamatta kuuluisaa vietnamilaista kahvia. Hetki sitten luin jostain, että yllättävästi Vietnami on maailman toiseksi suurin kahvintuottajamaa heti Brazilian jälkeen, joten kahvia ei suinkaan oteta kevyesti. Vietnamilainen kahvi ei suinkaan tarkoita vain vietnamilaisia kahvipapuja, vaan kahvilla on oma erityinen suodatus tapansa. Se ei ole nopein tapa tehdä kahvia, joten varusta itsesi kärsivällisyydellä. Lopputulos kuitenkin palkitsee odotuksen! Erityinen kahvinsuodatin laitetaan sopivan pienen kupin päälle, jossa on jo pohjalla reilu määrä ihanan makeaa kondensoitua maitoa. Puruja kahvin suodattimessa painetaan hieman tiukempaan pienellä suodattimella ja kuuma vesi kaadetaan päälle. Sitten täytyy enää kuin odottaa. Kun kaikki vesi on valunut kuppiin (mikä voi kestää parista minuutista jopa kuuteen), sekoitetaan maito ja kahvi sekaisin. Lopputuloksena on 














lähes sulatettua supertummaa suklaata muistuttava ihanan paksu ja täyteläinen, makea, mutta todella vahva kahvi. Kahvista on monia variaatioita kuten Hanoista löydettävä erikoisuus,  jossa kahvin päälle on vispattu silkkinen marengin omainen vaahto kanamunasta ja kondensoidusta maidosta, tai vaikka hieman hapan kahvi jugurtin kera. Itse kuitenkin valitsen useiten perinteisen version jäiden kanssa. Itse tykkäänkin melkein paremmin tästä kylmästä versiosta kuin kuumasta. Tietenkin kun menee siitä että on juonu koko elämänsä aikana varmaan viisi kuppia kahvia siihen, että juo ainakin kaksi päivässä,  osoittaa vatsa pientä protestointia, mutta tämä kahvi on vain jotain niin addiktoivan hyvää, että kerran kun sitä maistaa, ei ole paluuta entiseen! Ostinkin itselleni kotiinviemisiksi vietnamilaisen kahvinsuodattiminen (kuten myös ystävälleni Katielle, jonka pudotan hänelle kun Britteihin asti pääsen) sekä pari pussillista kahvia. Yksi mieleenpainuvimmista muistoista onkin kaupungeissa kahviloiden tai kahvipapuja myyvien putiikkien ohi käveleminen ja mieletön aromi joka tuli paahdetuista pavuista, pieni aamusumu ja heräilevät kadut. Unique!
Fresh spring rolls

Hanoi
Vietnamilaisessa ruoassa on niin paljon eri variaatioita vaikka pääosassa onkin usein nuudelit ja nuudelikeitot, ettei siihen voi ihan heti kyllästyä, itselle kuitenkin muodostui selkeitä suosikki annoksia. Laskin juuri, että kolmen viikon aikana kaikista ruokailustani söin riisi pitosen safkan kolme kertaa, kaksi niistä viimeisen kahden päivän aikana (tuli myös huomattua, että riisi pitää kylläisenä huomattavasti pidemmän ajanjakson kun nuudeliruoat. Ja yksi syistä oli, että nuudeli nyt vaan on dominoiva osa vietnamilaista ruokakulttuuria. Tässä muutamia omia suosikkeja niin ruoasta, juomasta kuin vaan suosikki paikkojani ympäri Vietnamia;

  • Kuten aikaisemmin puhuinkin, ruoka vaihtelee ympäri maata radikaalisti. Kuten myös tilanne on Banh Min kohdalla. Mielestäni parhaat versiot tästä ranskalais henkisestä lihalla, pikkelivihanneksilla, korianterilla, chilillä ja pateella täytelystä patongista löytyi Ho Chi Minh Citystä. Pohjoisessa ei käytetty korjanteria ja patongit oli enemmän liha pitoisia, kuin etelässä, joten oma suosikki oli etelän versio.
  • Mainitsin myös erovaisuuden Pho Bo, nuudelikeitossa, ja kuten Banh Mi, lötyi oma suosikki Phoni Ho Chi Minh citystä. Täällä keiton päälle heitetään herkullista, tuhtia lientä ja päälle voi maun mukaan pinota keoittain minttua, korianteria ja ituja, nam! 
Bi. cycle up coffee
    Sympaattinen Bi.Cyckle up
  • Paras kahvilassa tehty kahvi löytyi mielestäni ehdottomasti 9h päästä Ho Chi Minh citystä, nimittäin Da Latista. Ja erityisesti pienestä ainutlaatuisesta kahvilasta nimeltään Bi. cyckle up coffee. Täällä kahvin ohella kuulet pehmeää, helppoa musiikkia ja jos kahvi ei riitä, kokeile ihmeessä super herkullisia smoothieita, kuten vihreä mango- minttu tai passionhdelmä, jotka sekoitetaan talossa tehdyn yougurtin kanssa. Kaikista parhain oli kuitenkin Hoi Anissa pienellä muovi tuolilla kyykkien kadun varressa jossa vanha nainen teki taianomaisen hyvää jääkahvia. Huonoin ja kallein kahvi tuntui löytyvän Sapasta, jossa en kolmen pöivän aikana saanut ainuttakaan mainitsemisen arvoista kahvia, joko oli kitkerää, laihaa, vetistä tai liian makeaa. Kahvi kulttuuri Hanoissa on valtamassa mittakaavassa, ja täältä löytyy myös super hyvää kahvia. Hanoissa kulutinkin aikani istumalla pienissä kuppiloissa hörppien herkullista kahvia ja lukien. 
Elämäni parhaat ribsit, Hanoi
  • Hanoin paras katu , en tiedä onko mahollista sanoa lempikatu suurkaupungista, mutta omakseni ilman pientä epäilystäkään Hanoissa täksi muodostui Pho Nguyen Huu Huan. Tällä loputtomuuksiin jatkuva leveä tie on varustettu rinta rinnan kahviloilla josta saat sopuhintaan vietnamilaista kahvia mukavassa ilmapiirissä. Voit jop löytää kahvilan jossa voit hörppiä kahvisi selkänojan omaavassa tuolissa! Tähän tielle tullaan nimenomaa kahvia varten, jos yrität löytää ruokaa, eniten mitä löydät on auringonkukansiemenet, muutama ruokaakin tarjoava kuppila on joukkoon kuitenkin eksynyt. Itse tukikohdakseni muodostui pienellä parvella, mukavalla chillout musiikilla ja skandinaavisella sisustuksella varustettu Diiing& Drink. Henkilökunta puhuu englantia ehkä kahden sanan voimin, mutta palvelu on ystävällistä, ja kun tiedät, että Cap he sua da on vietnamilainen kahvi maidolla, et paljoa muuta tarvitsekkaan. 
  • Hanoi on ehdottomasti oma suosikkini jos täytyy valita sen ja Ho Chi Minh Cityn välillä. Kuten luin jonkinaikaa sitten jonkun sanoneen "Hanoi on suuri kaupunki,  mutta pienen kylän fiiliksellä". Vanhan kaupungin pienten sokkeloisten kujien ansiosta tosiaan kaupungilla on pieni kylämäinen fiilis. Ja täältä löydät autenttisia halpoja ruokapaikkoja ja kahvia joka kulmasta.
Making of spring rolls at Sleep in Dalat- hostel
  • Sac Lo homestay, Hoi Anissa oli oma suosikki majoitus paikkani. Huolimatta kivikovista sängyistä (veikkaan, että lattialla olisi ollut pehmempi nukkua) tykkäsin tästä uudesta kotimajoituksesta parhaiten, aamupala oli herkullinen, omistajat olivat super ystävällisiä, tapasin pari mahtavaa ihmistä joiden kanssa päädyin viettämään loppu aikani Hoi Anissa. 





BBQ
  • Sleep in Dalat Da Latissa on myös mainitsemisen arvoinen, täältä löytyin super hyvä aamupala, mahtava omistaja, mukavat sängyt ja mahtava porukka kanssa matkustajia.
  •  Bun cha, eli hiilillä grillatut jauheliha pihvit, joita uitetaan maukkaassa valkosipulisessa liemessä yrttien, nuudeilden ja pikkeleitten kanssa on yksi suosikki vietnamilaisista ruoista, erittäin maukas se on erityisesti aamupalaksi.
  • Cau Lau, ehdottomasti kaikista vietnamilaisista ruoista lempparini. Se on siis paksuja, hieman sitkeitä nuudeleita, pohjalla hieman törkeen maukasta happaman suolasta lientä, päällä erinäisiä yrttejä, salaatteja ja ituja sekä super maukasta pehmeää porkbellyä, kaiken kruunaa crispit "sipsit". Tietenkin Cau Lao on Hoi Anin erikoisuus, mikä tarkoittaa, että sitä on aivan turha yrittää löytää mistään muualta. (Olen nimittäin yrittänyt, tuloksetta) Spesiaalin tästä annoksesta tekee myös siihen käytettävät nuudelit. Niihin nimittäin käytetään vettä Hoi Anin kaivoista. Jos siis koskaan päädyt Hoi Aniin maista näitä nuudeleita! 
Karma watersin super herkku vege burgeri
  • Karma Waters Hoi Anissa on aivan super vegaani ravintola. Kävimme sielä Oscarin ja Ulin kanssa kaksi kertaa kahden päivän aikana, itse kävin vielä kerran enemmän. Tofu-sieniburgeri pihvit ovat super hyviä mahtavan vegaani burgerin sisällä. Myös tulinen ja fressi tofu-vege salde oli aivan huippu hyvä. 





Lunch at Karma waters with Uli and Oscar













Vietnamin osuus oli siis kaikkiaan erittäin onnistunut, tykästyin maahan kovasti. Erityisesti Da Lat oli omaan makuuni mukavan vuoristoisen vilpakan ilmaston ja alppimaisten maisemien vuoksi. 


Multi tasking!  
Tapasin myös älyttömän monta uutta ihmistä, joista muutaman kanssa päädyin viettämään enemmänkin aikaa. Da Latissa tapasin Susanin jonka kanssa tapasin vielä myöhemmin Hanoissa ja Sapassa. Hoi Anissa taas tapasin saksalaisen Ulin ja seuraavana päivänä Oscarin, joiden kanssa vietimme pari päivää. Jossain vaiheessa matkustamista (ainakin nyt 11kk jälkeen) vaikka kuinka on ihanaa tavata uusia ihmisiä ja saada kavereita, rupeaa joskus samojen asioiden jauhaminen uusien ihmisten kanssa olemaan raivostuttavan tylsää; mistä tulit, mihin meet, kauan matkustat, etc. Silloin mitä mahtavin fiilis onkin kun aina silloin tällöin satut tapaamaan ihmisen kenen kanssa ensimmäiset puheen aiheet matkustamiseen liittyviä, vaan normaaleita puheenaiheita joita tulee tavallisessa elämässä kavereiden kanssa jutskattua. Näin kävikin kun tapasin Saksalaisen Oscarin joka aloittaa opiskelut Lontoossa syksyllä. Rupesimme kiivaasti juttelemaan rinkoistamme (koska hän oli ehkä kolmas ihminen 11kk aikana kellä olen nähnyt saman rinkan kuin omani), josta aiheet jatkuivat seuraavan parin päivän aikana polittisiin asioihin sekä kaiken maailman yhteiskunnallisiin aiheisiin. Enkö todellakaan päässyt mielipiteistäni läpi helposti myötäilyllä, vaan käsittelimme asioita monesta näkökulmasta ja saikin minut miettimään monia asioita uudelta kannalta (hän menee Lontooseen opiskelemaan politiikkaa, filosofiaa joten ei mielipiteitä ja tietoa puuttunut...). Tiemme erkanivat paria päivää myöhemmin kun Uli ja Oscar lähtivät etelään, Da Latiin ja itse taas kohti pohjoista ja Hanoita. Oscarin näen kuitenkin kun vaan Lontooseen saakka pääsen. 


Yummy lunch with Susan
Näin yhdentenätoista kuukautena reissua olen ekaa kertaa huomannut itsessäni kunnolla tätä paljon puhuttua matkaväsymystä. Matka väsymyksellä en siis tarkoita, että tekis mieli tulla kotiin taikka ois ikävä kotiin. Niimpä siis olen ollut loputtoman laiska menemään mihinkään nähtävyyksille/järjestetyille reissuille tai ylipäätään tekemään kauheesti muuta kuin lukemaan ja juomaan kahvia. Matkaväsymys on kun ei enää jaksa nähdä mitään uutta, innostua yhdestäkään temppelistä tai muusta nähtävyydestä, jolloin kirja, kahvi ja pelkkä kahviloissa maleskelu ovat parhaita ajan kuluttajia. Itsellä on myös tullut tämän lisäksi aivan liian helposti asioihin ja ongelmiin turhautuminen ja matkustamisen täydestä vapaudesta tulee taakka ja ainut asia mitä toivon on, että kerrankin ei tarvisi itse päättää joka ikistä asiaa, hoitaa kaikkea itse vaan joku tekisi edes jotain pientä eteeni.

Seuraavana horisontissa kuitenkin siintää Laos ja aina uuden maahan mentäessä uusi into täyttää mielen. Innolla siis jälleen uusia seikkailua odotellessa! 



Aasia seikkailuja olisi jäljellä enää 6 lyhyttä viikkoa, ennen kuin tapaan perheeni Singaporessa, ja täytyy sanoa, että vaikka koti-ikävästä en ole kärsinyt viimeiseen puoleen vuoteen, odotan super innoissani kunnes näen heidät ja pääsen näyttämään Australian upeita paikkoja heille, jippiajei! Ja tietty myös siitä faktasta olen innoissani, että Iida on luvannut tuoda suomalaisia irttiksia (!!) mulla, muutama kotiin jätetyn vaatteet ja ehkä sieltä hyvällä tuurilla ruikkariakin ilmestyis... Sitä ennen kuitenkin vielä edessä siintää Kamboza ja Laos! Hyvää syksyn alkua sinne Suomeen ja pitäkää lippu korkeella!


1 kommentti:

  1. Näitä sun kirjotuksia on vaan niin mahtava lukea! Upee muisto sulle itselleskin.

    VastaaPoista